Kaarinan Kotikirkko - helluntaiseurakunta
Koska elämä on ikuista.
Koti, tuolla sanalla on meille kaikille sama merkitys. Kun kyseessä on hengellinen koti,
meidän variaatiomme muuttuvat. Jotkut meistä ovat kodittomia joko tieten tahtoen tai sitten tahtomattaan.
Mitä hengellinen koti tarkoittaa? Onko sellainen pakko olla olemassa? Onko minun pakko kuulua paperilla siihen kotiin?
Näihin kysymyksiin yritän antaa oman näkemykseni seuraavassa tekstissä.
Kohta on taas se aika vuodesta kun muistamme ystäviä lahjoilla ja korteilla. Itse en vietäystävänpäivää sen suuremmin, koska en pidä siitä että kaupallinen juhla pakottaa meitä aina ostamaan jotain jotta sillä voimme osoittaa toisen tärkeyttä. Mutta tämä sai minut miettimään seuraavaa aihetta: yksinäisyys kristillisessä kentässä.
Vuoden vaihtuminen on monesti uuden alkua tai lupausten tekoa tai jotain muuta, sillä 
hetkellä merkityksellistä.
Tämän vuoden alku oli meille muutosta, olemme muuttaneet, asumme kahdestaan kerrostalossa. Maailma kulkee latuaan, muutoksia ja vuoden alkuja tulee ja menee, jopa niin että osa vaihtuu syksyllä, osa keväällä. Osa elää vuotta 5778, osa vuotta 1439, osa vuotta 2561 ja jopa vuodessa 2010 on osa menossa. Nnoin puolet ihmisistä kuitenkin on tässä 2018 vuodessa.
Mitä on onnellisuus? Tuoko materia onnellisuutta? Kuinka minä voisin olla onnellisempi?
Onko onnellisuus elämän päämäärä?
Näihin kysymyksiin yritän vastata seuraavassa.
Olen tässä koko syyskauden miettinyt asiaa nimeltä suhtautuminen Raamattuun ja varsinkin Vanhaan testamenttiin. Se miten me uskovaiset suhtaudumme kirjoituksiin, on keskeinen asia koko uskossa.
Olen nyt opettanut kolme kertaa seurakuntamme CBS-kurssilla ja aiheina on ollut Vt, Ut ja Raamatun luotettavuus / kuinka Jeesus ja apostolit sen näkivät. Se laittoi taas miettimään enemmän tätä kyseistä asiaa.
Pieni mutta merkityksellinen ele Israelille
Yhdistyksemme Kaarinan Kotikirkon kevätkokouksessa eräs jäsenemme esitti ajatuksen jonkinlaisen tukimuodon aloittamisesta Israelille. Lähdimme edistämään tätä hyvää ajatusta ja muutaman vaihtoehdon joukosta valitsimme kohteeksemme Haifa -kodin. Haifa -koti on holokaustista selvinneiden vanhusten palvelutalo Haifassa Israelissa. Olemme toistaiseksi sitoutuneet tukemaan sen toimintaa puoleksi vuodeksi. Talon toimintaa pyörittää ICEJ eli Jerusalemin Kansainvälinen Kristillinen Suurlähetystö.
Olen jo pidempään pohtinut sitä miten luemme Raamattua. Varsinkin tässä ajassa tuntuu että kaikki kristilliset yhteisöt luovat teologiansa miten haluavat ja parhaiten / pahiten tämä näkyy kun asiaksi otetaan hankalia paikkoja kuten naispappeus. En ota tässä sen enempää kantaa naispappeuteen koska se on ihan oman bloginsa aihe.
Mutta asiaan…
Meillä on vaimoni kanssa tapana lukea aamuisin Raamattua ja tänä aamuna luimme Heprealaiskirjettä ja Jesajaa. Se antoi sysäyksen tämän kirjoittamiseen, kuten myös edellisiltapäivän juttutuokio poikamme kanssa.
Kesä on alkanut ja ilmat ovat mitä ovat. Omat opinnot ovat siinä vaiheessa että
jäljellä on enää lopputyön tekeminen ja palauttaminen, joka tapahtunee tuossa
joulukuussa, aiheena Pietarin kirjeiden temaattinen tutkielma siitä mitä meidän tulee
olla ja ei tule olla. Tarkkaavimmat huomaavat että aiheeni muuttui, syynä opiston
rajattu sivumäärä ja toteamus etten saa alkuperäistä aihettani siihen annettujen
sivujen sisään.
Harhaopit, asia joka on puhuttanut meitä uskovia jo jonkin aikaa, noin 2000
vuotta jos tarkkoja ollaan. Viime vuonna julkaistiin kirja jossa käsiteltiin harhaoppeja nykypäivänä ja tuota kirjaa en itse ole lukenut, mutta aihetta olen silti tutkinut jo pelkästään opintojen takia ja myös omaksi huvikseni.