Kaarinan Kotikirkko - helluntaiseurakunta
Koska elämä on ikuista.
Kirjoitan tätä blogia Savon Sydämestä, tai ainakin läheltä sitä. 300 metriä on sen nimiseen hotelliin matkaa 😉 kannattaa googlata. Tästä on lyhyt matka niin Tahkolle kuin Suomen yhdelle kauneimmista hiekkarannoista, jonka ainoa puute on ihmisten vähyys. Tillikanjärven rannalla voi törmätä vaikkapa Venäjän rajakiveen. Venäjänhiekasta puhutaan, on pehmeämpää kuin missään muualla.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Tänä aikana jokainen miettii erilaisia ajatuksia, viemme ajatuksia Herralle, tutkimme vanhoja kirjoituksia/ennustuksia.
Lampaan villa niin valkoinen. Silmät niin kirkkaat. Lammas kuunteli paimenta. Kaikki on hyvin. Lampaan maailma on mallillaan. Mitään ei puuttunut.
Voiko sielunvihollinen viedä Jumalan oman? Tämä kysymys nousee mieleeni aika ajoin ja sitä kuulee ja lukee toisinaan. Onko saatanalla sellainen voima, että hän voisi viedä minut jos todella olen Jumalan oma, Hänen armostaan pelastettu. Onko se mitenkään mahdollista? Mietitään tätä hetki ja tutkitaan kysymystä.
Pyhäinpäivänä nykyään tunnettu pyhäinmiestenpäivä on kirkollisesti vietetty
marttyyrien ja vainajien muistopäivänä. Ennen se oli 1.11. ja nykyään sinä
lauantaina, joka sattuu 31.10-6.11 välille.
Mutta miten me yleensä suhtaudumme kuolemaan, se on uskoville vihollisista
viimeinen (1.Kor 15:26). Miten tuohon suhtaudutaan, kuten Hoosea (13:14) tai
1.Kor 15:55?
Huomaathan, että blogit sisältävät kirjoittajien omia mielipiteitä ja kokemuksia. Ne eivät siis välttämättä edusta Kotikirkon virallisia kantoja. // admin
On taas se aika vuodesta kun juhlimme pyhäinpäivää ja/tai halloweenia. Mutta onko kristityn oikein juhlia pyhäinpäivää? Siihen tahdon tässä blogissa keskittyä
Suomalaisuuteen kuuluu joulunvietto, sen tavat ja ruuat vaihtelevat niin maakunnittain kuin perheittäinkin. Lapsuuteni jouluihin kuului harmaisiin puettu aika pelottavan näköinen ”joulupukki”. Lahjat eivät olleet suuria mutta yhdessäolo ja pitkään valvominen, sekä koko ajan saatavilla oleva jouluruoka tuntuivat lapsestakin mukavalta. Samoin tietysti joulukuusen haku metsästä, se oli mukavaa yhdessä oloa. Kainuussa asuessamme oli lupa aina jonkun metsästä kuusi hakea. Kuopiossa nuoruuden maisemissa se haettiinkin omasta metsästä. Nuo ovat muistoja, joita on vaikea siirtää nykypäivään. Kuusen haku metsästä ei onnistu kuin tv:ssa, no Vehmaalla saimme käydä sukulaisen metsässä. Mutta olisi pitänyt olla lapsenlapset mukana jolloin muistot siirtyisivät.
On taas se aika vuodesta kun kesälomat alkavat olla ihana muisto ja lapset palaavat koulun aherrukseen. Me, jotka olemme aikuisia, palaamme töihin tai olemme jo palanneet. Itse aloitin Verisurella Security Experttinä eli olen se henkilö joka antaa ihmisille ratkaisuja kodin suojaukseen murto-, palo- ja läheisturvaan.