Koska elämä on ikuista.
Huomaathan, että blogit sisältävät kirjoittajien omia mielipiteitä ja kokemuksia. Ne eivät siis välttämättä edusta Kotikirkon virallisia kantoja. // admin
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Ihmisellä on yleensä halu tehdä kaikki mahdollisimman hyvin ja oikein. Mutta kuka meistä onnistuu olemaan hyvä tai edes riittävä kaikessa? Kuntoile, siivoa, sisusta, kasvata… Samaan aikaan töissä tai opiskelussa pitäisi kehittyä ja antaa kaikkensa. Mutta kun ei pysty.
Itsenäinen 103-Suomi on rakennettu uskon ja toivon varaan. Esi-isillämme oli usko siihen että Suomen kansan pitää ottaa päätäntävalta omiin asioihimme ja että meillä on oikeus olla kansakunta muiden joukossa. Rakkaus omaan maahan sai heidät toivomaan maallemme parempaa tulevaisuutta. Eivätkä nämä arvot jääneet vain teoriaherrojen höpinöiksi vaan johtivat toimintaan. Syntyi Suomen itsenäinen valtio, joka on ollut todellinen vuosisatainen menestystarina.
Olen nyt ollut ”maalainen” virallisestikin kohta kaksi kuukautta ja olen sopeutunut juurilleni todella hyvin. Raamatussa mainitaan, että Jumala antoi kullekin kansalle asumisensa rajat, ehkä siksi on hyvä palata juurilleen “Savonmuahan”.
Kirjoitan tätä blogia Savon Sydämestä, tai ainakin läheltä sitä. 300 metriä on sen nimiseen hotelliin matkaa 😉 kannattaa googlata. Tästä on lyhyt matka niin Tahkolle kuin Suomen yhdelle kauneimmista hiekkarannoista, jonka ainoa puute on ihmisten vähyys. Tillikanjärven rannalla voi törmätä vaikkapa Venäjän rajakiveen. Venäjänhiekasta puhutaan, on pehmeämpää kuin missään muualla.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Tänä aikana jokainen miettii erilaisia ajatuksia, viemme ajatuksia Herralle, tutkimme vanhoja kirjoituksia/ennustuksia.
Lampaan villa niin valkoinen. Silmät niin kirkkaat. Lammas kuunteli paimenta. Kaikki on hyvin. Lampaan maailma on mallillaan. Mitään ei puuttunut.
Voiko sielunvihollinen viedä Jumalan oman? Tämä kysymys nousee mieleeni aika ajoin ja sitä kuulee ja lukee toisinaan. Onko saatanalla sellainen voima, että hän voisi viedä minut jos todella olen Jumalan oma, Hänen armostaan pelastettu. Onko se mitenkään mahdollista? Mietitään tätä hetki ja tutkitaan kysymystä.
Pyhäinpäivänä nykyään tunnettu pyhäinmiestenpäivä on kirkollisesti vietetty
marttyyrien ja vainajien muistopäivänä. Ennen se oli 1.11. ja nykyään sinä
lauantaina, joka sattuu 31.10-6.11 välille.
Mutta miten me yleensä suhtaudumme kuolemaan, se on uskoville vihollisista
viimeinen (1.Kor 15:26). Miten tuohon suhtaudutaan, kuten Hoosea (13:14) tai
1.Kor 15:55?