Itsenäinen 103-Suomi on rakennettu uskon ja toivon varaan. Esi-isillämme oli usko siihen että Suomen kansan pitää ottaa päätäntävalta omiin asioihimme ja että meillä on oikeus olla kansakunta muiden joukossa. Rakkaus omaan maahan sai heidät toivomaan maallemme parempaa tulevaisuutta. Eivätkä nämä arvot jääneet vain teoriaherrojen höpinöiksi vaan johtivat toimintaan. Syntyi Suomen itsenäinen valtio, joka on ollut todellinen vuosisatainen menestystarina.
Kaikilla eivät asiat kuitenkaan ole erinomaisesti tämän päivän Suomessa. Tapaan esimerkiksi diakoniatyön puitteissa ihmisiä, joiden usko tulevaisuuteen on kovalla koetuksella. Yllättävät elämäntilanteet, työttömyys tai sairaudet ovat vieneet toivon. Tämän kaiken päälle tuli vielä maailmaa muuttanut ja edelleen muuttava koronapandemia. Elämä Suomessa ei ole täyttänyt kaikkien toivoa.
Jokainen tarvitsee joskus apua. Kukaan ei voi etukäteen tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Usko, toivo, ja rakkaus saavat ihmisen toimimaan ja nuo arvot ohjaavat myös toimintaa, jota näemme päivittäin ympärillämme esimerkiksi ruokakassien jakotoiminnassa. Toivoa on!
Omassa elämässämme voimme jokainen olla toivon tuojia lähimmäisellemme. Siihen ei aina tarvita järjestöä tai yhdistystä. Usko, toivo ja rakkaus eivät saa jäädä vain tyhjiksi fraaseiksi. Ne voivat, ja niiden tulee muuttua hyviksi teoiksi lähimmäisen hyväksi. Usko, toivo ja rakkaus voivat olla myös verbejä. Tämä toimii siis myös yksilötasolla. Sinne, mihin eivät yhteiskunnan tukiverkot yllä, ylettyy ystävän auttava käsi. “Hei, kuljetaan yhdessä hetki, tuetaan toisiamme. Vielä on toivoa!” Sinä voit olla toivon tuoja jollekin. Tällainen auttaminen on ollut yksi suomalaisuuden perusasioista kautta vuosisatojen, Saarijärven Paavosta Operatio Ruokakassiin. Olisi hienoa nähdä vielä suurempi auttamisen vallankumous, välittämisen ja toivon tuomisen vallankumous. “Sillä jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa.”
Myös Raamattu puhuu toivosta. Uuden testamentin toivo ankkuroituu viime kädessä ihmisen ulkopuolelle, johonkin suurempaan. Me kristityt uskomme, että Jumalan lupauksiin kiinnitetty toivo kestää yli koronakriisin ja yli kuolemankin. Tämä toivo on muutakin kuin optimismia, se on syvempää ja suurempaa: “Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11) Suosittelen Jumalan suunnitelmaan astumista.
Maailmalla on toivoa. Suomella on toivoa! Sinulla on toivoa! Tartutaan siihen toivoon yhdessä. Ollaan toisillemme toivon sanoman lähettiläitä! Iloitaan ja kiitetään myös vapaasta synnyinmaasta. Tehdään tästä maasta sellainen, jonka jokainen kansalainen voi tuntea omaksi isänmaakseen, matkallaan kohti todellista Isänmaata. Hyvää itsenäisyyspäivää!
Toni T.