Pyhäinpäivä / Halloween

On taas se aika vuodesta kun juhlimme pyhäinpäivää ja/tai halloweenia. Mutta onko kristityn oikein juhlia pyhäinpäivää? Siihen tahdon tässä blogissa keskittyä

Pyhäinpäivän historia on toki kirkollinen, “pyhäinmiestenpäivänäkin” tunnettu päivä on
muistopäivä niille, jotka ovat edesmenneet ja juontaa juurensa jo roomalaiskatoliselle ajalle ja vielä pidemmälle vietynä muutamiin pakanallisen kulttuurin päiviin, mainittakoon kelttiläinen samhaim-juhlapäivä ja Suomessa “sadonkorjuun juhlapäivä kekri”. Eli sen juuret ovat ja eivät ole kristillisessä perinteessä.

Toki on hyvää muistella menneitä omaisiaan, mutta varsinkin roomalaiskatolisesta perinteestä nousevaa “pyhimysten” muistelemista on hyvä miettiä. Meillä vapaakristityillä ei ole pyhimysperinnettä, koska se viittaa siihen, että on olemassa henkilöitä, jotka edelleen tekevät jotain taivaassa meidän puolestamme. Meillä ei ole kuin Kristus joka mitään tekee meidän puolestamme. Yksikään ihminen, oli tämä kuinka “hyvä kristitty” tahansa, ei tee mitään meidän edestämme taivaassa ja siksi me vapaakristityt emme muistele pyhimyksiä minään päivänä vuodesta. Voidaan argumentoida, että nykyaikainen pyhäinpäivä ei ole millään tavalla terveellä pohjalla ja olen siitä samaa mieltä. Meidän ei tule viettää halloweenia tai pyhimystenpäivää, koska sillä ei ole mitään tekemistä elävän uskon kanssa, vaan enemmän yhteistä pakanallisten uskontojen kanssa. Noitia, luurankoja, henkiä yms juhlivassa päivässä ei voi olla meille mitään, koska Raamattu (meidän AINOA ohjenuoramme) kieltää noidat, henkien kanssa keskustelemisen tai ajan
viettämisen ja luurangot nyt ovat luita, joita ei tule mitenkään käyttää mihinkään.

Jos Raamattu kerran on meidän ohjenuoramme, kuten sen kuuluisi olla, ei pyhäinpäivän tulisi olla meidän kalenterissamme ollenkaan. Jos tahdot muistella edesmennyttä sukulaista tai ystävää, niin voit sen tehdä ja siinä ei ole mitään väärää, mutta emme tarvitse siihen mitään päivää ja jos edesmennyt oli uskossa niin me näemme vielä, ja voimme ja kuuluukin tukeutua siihen, että kerran taivaassa saamme viettää juhlaa yhdessä.

Meillä on kalenteri täynnä “kristillisiä” pyhäpäiviä, mutta se ei tarkoita että meidän tulisi
niistä jokaista viettää, koska suurin osa niistä liittyy roomalaiskatoliseen perinteeseen, jossa oppi on todella kyseenalaista. Meidän tulee ennemmin pitää kiinni Raamatusta ja sen opeista ja jopa “tiukkapipoisesti” olla näitä “pyhiä” vastaan jos ne eivät nouse Raamatusta.

Hyvää lokakuun loppua ja marraskuun alkua kaikille!

Sakke Kinnunen